Vessan ohella työn alla on nyt olohuoneen lattia, jota on rakennettu viime ja tänä viikonloppuna. Lautalattian teko on aika aikaa vievää hommaa, mutta siinä se pikkuhiljaa valmistuu. Tässä siitä pieni näyte. Laitan tästäkin tarkempaa analyysiä sitten, kunhan lattia ja olohuone saadaan täysin kuntoon. Ai, että niin lähellä, mutta niin kaukana on vielä se hetki, kun saa istahtaa vihdoin sohvalle olohuoneessa. Sitä odotellessa.
Nyt kerron kuitenkin syksyn sadosta, jota täällä on korjattu talteen ilolla. Voi miten hieno tunne se onkaan, kun voi käydä hakemassa pellolta pöytään syömistä. Tällaisesta elämästä olen haaveillut jo pitkään. Kesäkurpitsaa tulee roppakaupalla, joten niistä on pitänyt keksiä jos ja mitä. Olen lahjoittanut niitä myös eteenpäin, kun tuotantoa tulee yli oman tarpeen. Annoin kesäkurpitsoja siskolle, joka oli yrittänyt tarjota maisteltavaksi sitä 4-vuotiaalle lapselleen. Lapsi ei ollut suostunut maistamaan, kunnes sisko oli lausunut taikasanat "nää ovat tädin kasvattamia". Heti oli muuttunut ääni kellossa ja kesäkurpitsa oli alkanut maistumaan. Oli kuulemma ollut oikein hyvää. Hieman nauratti tuo tapaus. Nää meiän kasvikset onkin tosissaan jotakin oikein erikoisruokaa. On nuo lapset hassuja. :) Tässä ohje kesäkurpitsamunakkaaseen, joka kokeilun myötä osoittautui toimivaksi.
Kesäkurpitsamunakas
1 sipuli
3 munaa
loraus maitoa
1 tl suolaa
hiven mustapippuria ja valkopippuria
valkosipulimaustetta
kesäkurpitsalohkoja
Kuullota sipuli pannulla öljyssä. Sekoita kulhossa munat, maito ja mausteet ja lisää lopuksi kesäkurpitsalohkot. Kun sipuli on kuullottunut tarpeeksi, lisää seos pannulle. Paista ja käännä munakas, kun se alkaa kestää koossa. Paista vielä hetki, kunnes munakas näyttää kypsälle ja nauti.
Kesäkurpitsasatoa |
Perunasadosta näyttää myös tulevan mainio. Kaupan perunoita ei ole enää ostettu vaan perunat käydään kaivamassa sitä mukaan ylös pellolta, kun niitä tarvitsee. Perunoita kaivellessa huomattin, että ne ovat maistuneet jollekin muullekin. Suurin pääepäilty tekoihin on vesimyyrä, joita kissa on kesän aikana pyydystänyt ja tuonut näytille. Niitä näköjään riittää vielä pyydystämisen jälkeenkin. Eipä nuo syödyt perunat paljoa mieltä kaiherra, kun perunaa näyttää muutoin kasvavan hyvin. Vielä hetki annetaan olla ne maassa, kunnes nostetaan ne ylös nyt syyskuussa joskus, kunhan ehtii.
Vesimyyrän syömät perunat |
Kasvimaalla kasvaa myös porkkanoita. Niitä on mielestäni hyvin mukavaa käydä nykimässä ylös. Nyt kokeilussa olivat sekä oranssi että keltainen lajike, jotka molemmat kasvoivat hyvin. Oranssit ovat olleet hivenen isompikokoisia verrattuna keltaiseen lajikkeeseen.
Myös sipulit kaivettiin pari päivää sitten ylös ja vietiin navetan vintille kuivumaan. Muita juureksia meillä ei vielä tänä kesänä ollut, mutta nyt tullut sato antaa intoa viljellä muitakin juureksia ensi kesänä. Manu -kissa on aina hyvä apuri ulkotöissä.
Avomaankurkutkin ovat alkuvaikeuksien jälkeen olleet hyvänmakuisia. Niistä tein suolakurkkuja netistä löytämälläni ohjeella, joka osoittautui oikein hyväksi.
Jättikurpitsan kasvatusta tuli myös kokeiltua. Kävin poimimassa tämän yksilön talteen eilen. Vielä sinne jäi muutama pieni yksilö. Tästä pitänee askarrella halloweenlyhty.
Viidakkokurkkukin on tehnyt satoa, vaikka luulin, ettei niistä mitään tuu. Kasvoivat kuitenkin ja tekivät kurkun makuisia pikkuherkkuja. Viidakkokurkku kasvoi nyt talon seinustalla, mutta paremmin se kasvaisi varmaankin kasvihuoneessa.
Keväällä kävi jokin sekaannusta ja olin sekoittanut chilin ja paprikan taimet keskenään. Luulin kokoajan, että miulla on kaksi paprikan ja 7 chilin taimea, mutta olikin toisinpäin. Tämä paljantui, kun kasvit alkoivat tehdä satoa. No, eipä tuolla väliä. Se kasvihuone olisi näilläkin tarpeen, koska nyt sato jää aika pieneksi. Ehkä ensi kesänä...
Paprikaa |
Siinäpä sitä satoilua. Nyt puusaunan lämpöön nauttimaan sunnuntai-illan löylyistä! Palataan asiaan! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti