Puusavottaa

Ai, että nää viikonloppuaamut ovat ihania. Saa nukkua pitkään ja syödä aamupalaa kaikessa rauhassa ilman kiireitä. Usein aamupalan syöntiin meneekin normaalia enemmin aikaa viikonloppuisin. Voi kuunnella radion aamuohjelmia ja seurailla lintulaudan elämää samalla, kun syö. Arkiaamuisin en juo koskaan kahvia, mutta viikonloppuisin juon, koska silloin ei ole kiire mihinkään ja kahvia voi juoda hitaasti nautiskellen. Usein viikonloppuaamiaiseen kuuluu myös jotakin makeaa leivonnaista, jota voi sitten maistella kahvin kanssa. Aamupalan jälkeen on hyvä suunnata työntouhuun, kun maha on täysi ja mieli kiireetön.

Tänään (niin ja hyvin monena muuna viikonloppuaamuna tänä talvena) suuntana oli puusavotta. Puuta palaa talvessa paljon ja nyt pitää varautua ensi talveen. Viime talvena ei jaksanut keskittyä talon lämmitykseen remontin takia, vaan pannunhuoneessa nuppi oli käännetty sähkölämmityksen puolelle. Nyt tänä talvena ollaan lämmitetty puulla ja todellisuus on se, että omat puut on poltettu ja lisää on pitänyt ostaa kaverilta. Ensi talvena ei puut toivottavasti lopu, jos nyt ahkeroi oikein kovin. Puusavotassa olo on myös sopivaa talvipuuhaa. Saa olla raikkaassa ulkoilmassa ja kunto kasvaa. Mein työnjako on se, että mies sahaa ja pilkkoo puut ja mie raahaan pienempiä pois pinoon ja karsin niitä. Isommat raahataan yhdessä. Tässä tän aamun alkulämmittely. Edellisellä viikolla traktorilla vedettyjen puiden pinoaminen käsivoimin. 

Siinä ne on hujan hajan

Hävis pinoon

Talven työmaana on ollut rannan siistiminen. Tilaamme kuuluu vähän rantaviivaa, joka on noin 300m päässä talolta. Ranta on kasvanut viime ajat pusikkoa, mutta nyt ollaan siistitty sitä melko lailla. Tarkoituksena on tuoda vene rantaan ja tehdä sinne nuotiopaikka. Ranta on sinällään huonossa paikassa, ettei sinne mene tietä vaan sinne pitää kulkea vuokralla olevan viljelyspellon poikki. Tuon pellon takia myös talvi on ainoa mahdollinen aika kaataa ja kuskata puita pois rannasta. Järvi on pieni ja pohja mutainen, joten uimarantaa sinne ei ehkä kannata nyt alkaa tekemään. Ranta on nyt kuitenkin jo siistimpi ja meillä on talveksi polttopuuta. Paljon ollaan jo kuskattu pois, mutta paljon on jäljellä.

Puusavotassa vierähtikin tovi iltaan saakka ja iltaruuaksi tein lihamureketta. En ole aiemmin tehnyt tuota, mutta nyt päätin kokeilla. Helppoahan se oli ja onnistuikin ihan hyvin, vaikka ulkonäöllisesti ei nyt olekaan kummoinen. Tein murekkeen ihan perusohjeella, mutta lisäsin siihen luumuja pilkottuna. Olen aiemmin maistanut mureketta, jossa oli luumuja ja hyvää oli, joten kokeilin nyt myös itse. Kyytipojaksi oli oman pellon perunoita.

Vielä riittää myös oman maan sipuleita hetken aikaa ennen kuin loppuu. Jemmasin nää syksyllä takavarastoon ja hyvin ovat siellä säilyneet. Sipulia kannattaa siis kasvattaa ensi kesänäkin. Ostinkin jo jättisipulin siemeniä ja istukassipuleita pitää hankkia myös. ;)

Nyt takassa on tulet ja katsotaan pitkästä aikaa telkkaria kaikessa rauhassa saunan jälkeen. Huomiseen!