Keväthavaintoja

Kevät on saapunut ainakin lintujen sirkutuskonserteista päätellen. Pääsiäisen aikoihin oli niin hieno tunne käydä ulkona, kun aurinko paistoi, lumet suli ja linnut lauloi kilpaa. :) Tällä viikolla lumet ovat sulaneet jo niin paljon, että kävin tutkailemassa onko lumen alta paljastunut mitään kasvillisuutta. Olihan siellä. Meillä on talon vieressä pieni mäennyppylä, jossa entisellä omistajalla on ollut kivikkokasvipuutarha. Se on ollut jo vuosia hoitamaton, mutta sielläpä pilkistikin maasta jo mehitähtikasveja. Eloa siis löytyy :) Viime viikolla kävin levittelemässä tuhkaa pihalle lannoitteeksi, kuten silloin kerroinkin. Ennen levitystä olin lukenut, että tuhka sulattaa myös lunta kätevästi. En uskonut väitteeseen ennen kuin niin kävi täällä omalla pihalle. Kaikki paikat, jonne tuhkaa levittelin ovat nyt aivan sulat, kuten kuvassa näkyy omenapuiden alla. Hyvin jännää, sanoisinko. :D

Nyt, kun on lumet ovat sulaneet ja vettä sadellut, niin pihan kulkureitit ovatkin sitten kaikkea muuta kuin pala keväistä unelmaa. Manu -kissankin ulkoilun tuloksena syntyy aina kuraiset tassut. Olen yrittänyt pyyhkiä sen tassuja pyyhkeellä, mutta arvatkaapa onko tassujen pyyhkiminen Manun lempipuuhaa? Välillä se on ulkoilun jälkeen niin likamörkö, että jonkinlainen turkin ja tassujen kuivaamisyritys on aika välttämätöntä, vaikkakin hankalaa toteuttaa.

Manun ohella täällä saa seurailla myös lintulaudan elämää. Lintulaudalla kävi syksyllä miulle aivan uusi tuttavuus viherpeippo, joka katosi sitten pakkasten myötä. Nyt niitä on tullut takaisin, kuten myös mustarastaita. Missä lie kaukana käyneetkään talvella? :) Kuuntelin myös vähän aikaa sitten Luontoilta -ohjelmaa radiosta, jonka aiheena oli linnunpöntöt. Tästä innostuin, että meillekin pitää saada pönttöjä pihaan ja lähistölle. Entisten omistajien jäljiltä ympäristössä on hyvin paljon pönttöjä, mutta ne alkavat kaikki olla aika huonossa kunnossa, joten tarvetta olisi. Linnut hyötyisivät ja mie saisin katella niitten pesimistä. Kohta puolin pesintäkin alkaa olla jo täydessä vauhdissa. Itseäni vaan ajatellen haluisin yhden pöntön tuohon läheisen aitan päätyyn, niin näkisin siihen kätevästi suoraan keittiönikkunasta. :D Pitänee käydä jostakin hankkimassa tai sitten voidaan viettää laatuaikaa miehen kanssa ja rakennella niitä. Toisin sanoen mies rakentaa ja mie oon pikkuapuri. Nyt remontoinnin myötä osaan kylläkin jo sahata suoraan, joten voisin olla ihan hyvä apuri. Ehkä voisin jopa yllättää itseni rakentamalla ite pöntön. :D Toisaalta voisihan ne ostaa, kun tätä työtä ja rakentelua on täällä jo muutenkin ihan tarpeeksi. Toki itse tehty on aina eri juttu. Katsotaan tilannetta.

Remonttikin on edistynyt hieman. Putkifirma on käynyt asentamassa kaikki putket ja patterit paikoilleen. Lämpöä niihin ei tosin ole kytketty vielä. Voisi nuo putkihommatkin edetä hieman nopeammin, jos työmiehet ilmaantuisivat paikan päälle niitä tekemään. Onhan ne nyt pari päivää tehneetkin. Jäljistä päätellen tänään täällä ole käyty tekemässä mitään. Pitävät vissiin lepopäivää, eivätkä edes ilmoita, etteivät oo tulossa. Mitäs sitä turhaan tulla tai ilmottaa asiasta. Täällähän on oikeen mukavaa olla ja asustaa, kun lämmöt ei oo päällä. Ai ärsyttääkö? Voitte vaan kuvitella. Jotenkin tuntuu, ettei meidän yhteistyö jatku enää tuon firman kanssa tän remontin jälkeen. Ei oo nimittäin ainut kerta, kun on jätetty ilmoittamatta tai ottamatta sieltäpäin yhteyttä, kun olisi pitänyt. Ärr ja purr. Onneks niiden remonttiosuus on kohta valmis ja kai ne huomenna tulevat. Nyt en jaksa murehtia asiaa enempää. Ilon aihe remontin suhteen on se, että takka tulee ja se asennetaan ensi viikolla. Se nyt onkin hyvä uutinen! :)

Tässä vielä lopuksi sipulinversojen kasvatuskokemuksesta. Jossakin edellisessä postaamisessa kirjoitin huonoksi menneistä sipuleista,  jotka laitoin lasikippoihin kasvamaan versoja. Versot kasvoivat hyvin, kunnes leikkasin ja ja pilkoin ne kanakeiton sekaan. Taidankin laittaa lisää sipuleita itämään. Herneitäkin voisi tietysti laittaa kasvamaan, mutta niiden maku ei oo oikein miun suunmukainen. Voisihan niitä toki kasvattaa vain kasvattamisen ilosta. :)

Nyt tulikin lyhyempi postaus. Älysin, että eihän miun tarvi aina mitään pitkää sepustusta kirjoittaa tapahtumista, vaan vähempikin riittää. Toisella kerralla sitten enemmän. Kevätiloa torstaihin kaikille! :)