Talo ja asuinpaikka

Tässä kirjoituksessa unohdan lähes kokonaan remontin ja kerron hieman talosta ja asuinympäristöstä. Remontista kerron kuitenkin sen verran, että menneenä viikonloppuna kokeiltiin itse rakentaa tulevalle takalle perustukseksi vahvistuslaattaa ja ei mennyt niin kuin Strömsössä. Aikamme tuumailtiin ja päätettiin sitten, että työ taitanee olla liian vaativa meille. Olisi kuitenkin ihan kiva, että perustuksesta tulisi hyvä ja uunin painon kestävä. Voisihan sen perustuksen tehdä asenteella "tein itse ja säästin", mutta onko se sitten kannattavaa. Voi olla, että työ onnistuisi, mutta paljon on mahdollista, että joku juttu menisi pieleen. Siispä ammattilainen asialle.

Nyt ei enää kuitenkaan remontista. Kerron nyt asuinpaikastamme ja hieman elosta täällä. Talomme sijaitsee kylässä, jossa on mielestäni aika paljon taloja ja vakituista asutusta. Toki moni talo on jäänyt vain kesänviettopaikaksi, kuten monessa muussakin maaseutukylässä. Kylässä peltoalaa on paljon ja myös talomme sijaitsee peltojen ympäröimänä. Peltojen yli näkee pihaltamme ympäri kylää ja pimeällä näkyy enemmän ja vähemmin valoja taloista myös kylän toiselta laidalta. Maallemuuton yhtenä kriteerinä oli, että talon pitää sijaita jossakin kylässä, jossa naapureita olisi näköetäisyydellä. Nyt niitä on, mikä on mielestäni hyvä juttu. Naapureiden olemassaolo tekee olon ja asumisen jotenkin turvalliseksi, mikä saattaa kuulostaa hassulta.  :D

Sopivaa taloa etsiessä alunperin haussa oli paljon lähempää kaupunkia oleva kohde. Nyt etäisyydet täältä ovat seuraavat. Lähimpään kaupunkiin matkaa on 40km ja kirkonkylälle kauppaan 8km. Tämän talon löydyttyä matkakriteeri kuitenkin unohtui ja tämä ostettiin. Muuten ei oo valittamista, mutta työmatkaa kertyy päivittäin jonkun verran. Valintaan vaikutti paljon myös se, että kylä on itselleni entuudestaan tuttu. Täällä asuu miun sukulaisia ja vanhempien mökki on täällä. Aikaa on siis tullut vietettyä kylällä pienestä pitäen ja paikka on hyvin tuttu, vaikka itse en täällä vielä ikinä aiemmin ole asunukaan. Enemmin oon jopa vannonut aina, että näille seuduille en kyllä ikinä muuta. Kuinkas sitten kävikään. Nyt jälkeenpäin ajateltuna tulee mieleen, että tää oli jotakin kohtalon johdatusta. Sukulaisia kylässä on nimittäin asunut monta sukupolvea ennen miuta. Varhaisimmat tiedot ovat se, että isoäidin isän ja äidin perheet ovat ainakin kylältä kotoisin. Siitä edemmäs ei tietoa miulla ole, missä sitä edeltänyt polvi on asunut joskus 1800-luvun alussa ja aiemmin. Pitänee vissiin lähteä sukututkimuskurssille selvittämään asiaa. :)

Kylästä kertovan kirjan mukaan tässä meidän tilalla asutusta on ollut jo 1800-luvulla. Kirjassa olevat tiedot ovat muistitietoja, joten täyttä varmuutta asutuksen aloituksesta ei ole. Kirjan mukaan silloisessa talossa on joskus toiminut myös kaupan sivumyymälä, mutta vanha talo on hävinnyt maisemasta jo 60-luvulla. Aiempi talo sijaitsi aivan kylätien vieressä ja ohi ajaessa talon ikkunat kuulemma helisivät. Oli siis hyvä, että talo siirrettiin vähän kauemmaksi tiestä. Asuinpaikkana tämä on hyvin rauhallinen. Oli kulkeva tie on kylän sivutie, jolla liikennettä ei ole kovin paljoa, eikä liikenteen ääni kuulu lähes lainkaan sisälle. Piha on suojaisa, eikä tänne näy tieltä kovin hyvin, mikä on vaan hyvä juttu. :D Pihapiiri on ollut jokunen vuotta lähes hoitamatta, enkä malttaisi odottaa kevättä, kun pääsee leikkaamaan pensaita ja puita ja kaivamaan kukkapenkkejä heinän keskeltä uuteen kukoistukseen. Jossakin aiemmassa kirjoituksessa mainitsinkin, että takapihalta alkavalle pellolle aion tehdä kasvihuoneen ja laajentaa sinne hyötypuutarhan. Toivon, että remontti olisi loppukeväästä jo valmis, että pääsisi silloin siirtymään jo pihahommiin, joita riittää.

Talomme on rakennettu vuonna 1963. Talo on yksikerroksinen, eikä tässä ole kellaria. Talo on aika pitkänomainen. Toisessa päässä on kolme makuuhuonetta, sitten keittiö ja olohuone, pesutilat ja pannuhuone ja niiden jälkeen vielä pari varastotilaa. Ehkä joku on miettinytkin, miltä talo näyttää ulkoapäin ja tässä kuva talosta. Kuvassa olevat kameraa lähimmät ikkunat ovat varaston, kylpyhuoneen ja saunan. Alla kuva viime sunnuntailta, kun oli Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä, joka on yksi kuudesta virallisesta liputuspäivästä. :)

Tässä vielä lipputanko ja osa pihaa.

Sellainen paikka tämä. Tulipa aika pitkä selostus, mutta ei kai se haittaa. Lopuksi vielä kuva löydöstä, jonka tein antiikkikaupasta, jossa kävin maanantaina. Harvemmin eteen tulee tilanteita, että teen ostopäätöksen niin nopeasti kuin nyt kävi. Löytö on Arabian Sininen -sarjan maustepurkki. Aivan ihana, vaikka onkin väriltään sininen. Aiemmin lähes inhosin sinistä väriä, mutta nyttemmin olen jo alkanut kelpuuttaa sinisiäkin juttuja. Eihän tätä ihanuutta voinut jättää kauppaan. :)