Nyt lähipäivien aikana on tapahtunut paljon kaikkia mukavia arjen asioita. Aloitetaan vaikka niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin leivinuunin lämmitys. Leivinuunia on viimeeksi lämmitetty keväällä, koska sisällä on nyt kesällä ollut muutenkin lämmin, eikä lisälämpöä ole tarvittu. Viime viikko oli kuitenkin hyvin sateinen ja kylmä ja reissusta palatessa tuntui, että lämmitys olisi paikallaan. Teimme siis leivinuuniin tulet. Ah, miten hyvä tuoksu valtasikaan keittiön. Tiedättekö sen tuoksun, kun puita polttaa uunissa ja hienoinen puun ja savun tuoksu sekoittuu huoneeseen. Se on kotoisa tuoksu. :) Siitä onkin jo pari kuukautta aikaa (aika menee tosi nopeasti), kun keittiössä on ollut viimeeksi sähköt ja hella on toiminut. Nyt pääsin pitkästä aikaa tekemään paistoksia uunissa ja vieläpä leivinuunissa. Aiemmin olemme paistaneet siellä vain joulukinkun, joten paistokokemus oli nyt uusi. Äitiltäni kyselin vähän neuvoa, miten toimia ja hän neuvoi, että ainakin puolituntia pitäisi odotella hiilien poistyöntämisen jälkeen enne kuin paistamisen saa laittaa uuniin. Tein neuvojen mukaan ja hyvin siellä paistuivat ensin pizza ja sitten raparperipiirakka.
Raparperipiirakan tekoon liittyi hauska sattumus. Pizza paistui jo uunissa ja olin koko illan suunnitellut paistavani vielä raparperipiirakkaa. No sitten, kun aloitin tekemään sitä huomasin, ettei miulla ookaan kananmunia. Kellokin oli jo puoli 11 illalla, joten kauppaan ei voinut lähteä. Nykypäivän tekniikan avustamana näin, että kylällä asuva sukulainen on facebookissa online -tilassa, joten kysyin olisiko hänellä munia. Olihan hällä ja hää sanoi, että tule vaan hakemaan heti. Hain munat ja hyvää piirakkaa tuli. Ennen pizzan ja piirakan paistamista pelkäsin, että uuni olisi liian kuuma, mutta sopiva lämpötilahan tuo näytti olevan. Nyt ensikokeilujen jälkeen on intoa ja rohkeutta tehdä muitakin paistoksia uunissa. Talvella leivinuunihan voi lämmittää joka viikko ja monta kertaa. :)
Toisena arjen ilona oli eräs ilta, kun lähdimme huvikseen ilta-ajelulle tähän mein kylälle. Mitään reittisuunnitelmaa tai päämäärää ei ollut, kunhan vain lähdettiin ajelemaan. Ajelimme ja yhden metsän laidassa näinkin kanttarellejä. Voi sitä ilon päivää, kun niitä löytyi lähistöltä lisää. Sitten matka jatkui ja lisää löytyi vielä monesta eri paikasta matkan varrelta. En ollut varautunut tilanteeseen, joten sienet piti kerätä pyörän koriin. Hyvin ne sielläkin kulkivat mukana ja mie olin niin onnellinen tästä yllättävästä käänteestä.
Kokeileva koekeittiöni päätti myös kokeilla raparperijuoman valmistusta. Kävin leivinuuninlämmitysiltana leikkaamassa raparpereja ihan urakalla pihalta ja niille piti keksiä käyttöä. Yhteensä raparperejä oli noin 8litraa. Raparperipiirakan ohella tein raparperikiisseliä, säilöin niitä paloina pakkaseen, annoin purkillisen paloja äitille ja kokeilin vielä raparperijuoman valmistusta. Juoma oli helppo tehdä ja siitä tuli kirpsakan hyvää. Olen nyt innostunut raparperin ja piparminttuyrtin yhdistelmästä, joten lisäsin piparminttua mukaan juomaan. Piparminttua kasvaa tuolla meidän kasvimaalla, joten sitä on helppo hyödyntää mihin vain keksii. Juomassa sitä olisi ehkä voinut olla hieman vähemmän, mutta eipä tuo nyt haittaa. Tässä ohje, jolla juomasta tuli ikäänkuin tiivistettä, jota kannattaa laimentaa vedellä tai vissyllä.
Raparperijuoma
4 litraa raparperinpaloja
2 sitruunan mehu
6 rkl sitruunahappoa
1 kg sokeria
5 piparmintun vartta
4 litraa kiehuvaa vettä
Laita raparperit, sitruunoista puristettu mehu, sitruunahappo, sokeri ja piparmintut astian pohjalle ja kaada päälle kiehuva vesi. Sekoita ja anna tekeytyä huoneenlämmössä vuorokausi. Siivilöi sitten, pullota ja laita viileään.
Remontti ja talon kunnostamisen eteneminen on edennyt myös siten, että meillä on nyt uusi ihana iso jääkaappi keittiössä. Nyt ei tarvitse enää järjestellä tavaroita pieneen jääkaappiin vaan tähän nykyiseen mahtuu sujuvasti kaikki ruokatarvikkeet. Tilaa on jopa liikaa, mutta se nyt ei haittaa mitään. Jääkaappi toimii jatkojohdon avulla, mutta ensi viikolla sähkömies tulee asentamaan sähköt keittiöön. Nyt olen laitellut myös tavaroita takaisin paikoilleen keittiön laatikoihin ja kaappeihin. Nyt tietää suurinpiirtein, mihin kaappeihin sähkömies virittelee vielä johtoja, joten niihin ei voi vielä laittaa, mutta muualle voi. Ah, miten tavaroiden järjestely uusiin kaappeihinkin on tuntunut mukavalle. Lisäksi kello, kalenteri ja naulakko pääsivät takaisin keittiöön.
Miten arkiset jutut voivatkin olla kivoja. Ottakaa kaikki ilo irti arjesta, sillä sitähän tää meidän kaikkien elämä suurimmaksi osaksi on. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti