Lapin reissu

"Lapin luonto luo outoa taikaa. Se on kaunis ja vertaamaton". Näinhän se laulu kertoo ja taas tuo tuli todistettua, kun matkasimme miehen kanssa kohti pohjoista. Miehellä on mökki Sodankylässä, jossa hänellä on myös sukujuuria. Meiän pohjoisen reissut ei siis oo oikein mitään turistimatkoja kaikkine hienoineen nähtävyyksineen. Joillain reissuilla ollaan tehty päiväretkiä Leville tai Ylläksellä, mutta tällä kertaa keskityimme mökkeilyyn, joutenoloon ja kahvitteluun. Vähän myös tehtiin korjauksia mökillä. Oltiin kyllä jo ennen reissua päätetty, ettei suurempia remontointeja tehdä tällä reissulla. Yksi ikkuna sai maalia pintaan ja yksi tuloilmaventtiili tuli asennettua seinään. Kotona on "työleiri", joten nyt sai ottaa iisisti mökillä. Mökki on varustettu sähköllä, mutta vesi pitää tuoda mökkiin kantovetenä. Mökki on joen/järven rannalla, mutta veden laatu on turpeinen ja huono, joten se ei houkuta uimaan eikä siitä kannata ottaa vesiä saunaan. Vessana toimii aina kunnon ulkohuussi. Ei siis mikään ylellinen paikka, mutta meille juuri sopiva.

Hyvin se aika kului, vaikka mitään ihmeempiä ei siis tehty. Mökillä ollessa oli kyllä mukavaa, kun käytiin "kyläkierroksilla" eli kävimme miehen sukulaisten luona kyläilemässä joka päivä milloin kenelläkin. Muutama sukulainen asuu vakituisesti mökin vieressä olevalla kylällä ja toiset oli käymässä omilla mökillään. Eikä kellään, ei meilläkään ollut siellä kiire mihinkään. Ei tarvinnut soitella ja kysellä onko joku kotona. Sen kun vain lähti katsomaan, mikä on tilanne, onko ketään kotona. Joka paikkaan mennessä kysymys kuului heti "Otatteko kahvia?". Ja kahviahan kului rupatellessa. Harmi, että mökki ja sukulaiset ovat niin kaukana. Muutenhan sitä voisi kahvitella useamminkin kuin muutamana viikkona vuodessa. 10 tunnin ajomatkan takia mökkireissulle tulee kuitenkin lähdettyä vain muutamia kertoja vuodessa.

Lapin luontoa

Jääkauden synnyttämää kivirakkaa eli laajoja kiviröykkiöitä, joita pohjoisessa riittää

Jäkäläkukka kivirakan seassa

Mökillä ollessa sää tuotti elämyksiä. Pohjoisessa elettiin vielä yötöntä yötä, jolloin valoisaa aikaa oli läpi yön. En ole koskaan aiemmin ollut pohjoisessa keskikesällä yöttömän yön aikaan, joten kokemus oli miulle täysin uusi. Oli hyvin hämmentävää käydä nukkumaan esim. klo 23, kun aurinko vielä paistoi. Uutta oli myös hyttysten määrä. Niitä oli aivan tolkuttomasti ja vielä enemmän.

Mökin pihalta klo 23

Kohdalle sattui myös peräti viisi tuntia kestänyt ukkonen ja sadetta riitti. Eipä ollut moista keliä tuolla kylällä kuulemma ollut aikoihin. Sähköt eivät kuitenkaan menneet poikki, eikä puita kaatunut.

Sataa, sataa, ropisee

Mökillä ulkohuussissa käydessä olen aina ihastellut tätä penkkiä. Penkki on vanha ja peräisin ilmeisemmin miehen isän lapsuudenkodista. Penkille ei ole vissiin ollut käyttöä mökillä ja se päätynyt huussiin talteen. Miun mielestä se oli ihan väärä paikka noin hienolle penkille ja penkki matkasi meiän mukana sitten kotiin. Laitan sen sitten olohuoneeseen kukkapenkiksi, kunhan olohuone on valmis. Penkki kaipaa myös pientä fiksausta, sillä se on maalattu moneen kertaan ja viimeisin oranssi maali lohkeilee pahasti. Jospa sitä uumailmapuhaltimella kokeilisi, että lähteekö pahimmat maalien rippeet pois.

Siinäpä sitä matkakertomusta. Melkein viikko siellä vierehti ja mukavaa oli. Reissut ovat kivoja, mutta kyllä kotiinkin oli jo kiva palata. Enkä voinut uskoa kuinka viikossa nurmikko ja heinät olivat kasvaneet pituutta. Nyt saa alkaa taas pihahommiin ja palata remontoinnin pariin. :)